Yhdeksäs kerta to 11.3.

Perustulopiiri kokoontuu seuraavan kerran torstaina 11.3, Porthanian aulassa edelleen (Yliopistonkatu 3). Viikko 1.3.-5.3. pidetään siis lomaa :)

Ensi kerralla agendalla on:

1) Perustulovaatimuksemme kokoavan tekstin suunnittelua. Jaetaan tekstiin liittyvät asiakokonaisuudet pienemmiksi osiksi, joita muutaman hengen porukoissa voidaan työstää.

2) Perustulokampanjan käytännöllisen puolen ideointia ja suunnittelua: millaista tiedotusta, lobbausta, aktioita tehdään.

Tervetuloa mukaan!

Kahdeksannen kerran muistiinpanot

Perustulopiiri
25.2.2010

Suunniteltiin perustulo-kampanjaa:

Perustuloteksti:

• Tuotetaan teksti, johon muotoillaan perustulovaatimuksemme (niin pitkälle hiottuna kuin mahdollista ja järkevää). Mietitään ensisijaisesti pääpointteja ja niiden argumentteja, paneudutaan eri osa-alueisiin myös.

• Osallistutaan Vasemmistolinkin järjestämään perustulotyöpajaan 27.3.2010 (ks. http://www.vasemmistolinkki.fi/, http://www.facebook.co/#!/event.php?eid=323713555193).
Tehdään perustulotekstimme valmiiksi tähän tilaisuuteen mennessä, jotta tekstin tekemiseen saadaan joku deadline ja jotta saamme ajatuksiamme kokoon tuota tilaisuutta (ja muuta toimintaa) varten.

• Hahmoteltiin tekstin lähtökohtia (ks. muistiinpanot alla).

• Seuraavassa kokouksessa 11.3. jaetaan tekstiin liittyen asiakokonaisuudet pienemmiksi osiksi, joita muutaman hengen porukoissa voidaan työstää. Ja kokouksessa myös jatketaan muun toiminnan ja mahdollisten tempausten suunnittelua.

• Pitää luoda painetta ja vaatia perustuloa, jotta syntyy keskustelua! Täytyy tehdä jotain, millä saadaan näkyvyyttä asialle.

• Voitaisiin selvittää, onko muilla samanmielisillä ryhmittymillä mahdollisesti suunnitelmia perustulokampanjasta ja mahdollisesti yhdistää voimia esim. tempauksen järjestämisessä tms.

Irrallisia ideoita kehiteltäviksi:

• Näin eduskuntavaalien alla selvitetään ja julkistetaan, ketkä ehdokkaat kannattavat perustuloa, ja minkälaista perustuloa. Tehdään perustulosta vaaliteema.

• Erilaista tekstejä voidaan tarjota eri (puolueiden tms.) lehtiin haasteena.

• Yliopistolla: pitäisi saada kaikki yliopistolaiset tajuamaan, että olemme kaikki prekaareja, ja että perustulo on ainoa järkevä ratkaisu prekaarin elämämme ongelmiin.

• Perustulokampanjan suhde opintotukiuudistukseen? Miten kommunikoimme tämän yliopistolaisille? Että taas opintotukeen tehdään pääasiassa huononnuksia ja jotain parannuksiakin, jotta olisimme kiitollisia. Mutta se ei riitä, vaadimme silti perustuloa.

• Tuodaan esiin prekaarin elämän ja nykyisen sosiaaliturvan epäkohtia kuvaamalla karua arkea: esim. raflaava paljastusvideo yliopistolta (vrt. eläinoikeusvideot – ”aliravittu opiskelija tehotuotantolaitoksessa, juoksemassa luukulta luukulle”) tai jotain muuta vastaavaa. Tähän liittyen ehkä voisi käynnistää jo aiemmin suunnitellun kokemusten keräämiskampanjan ja tuoda sitä kautta esiin perustulo ratkaisuna.

• Perustulolla luodaan onnellisuutta ja autonomiaa. Jonkin tutkimuksen mukaan n. 1200 € on sopiva summa onnellisuuteen ☺

• Guerrilla-tiedotusta? Tempauksia?

• Ja viimeistään vappuna räjähtää…

Perustulotekstin hahmottelua:

Perustulo on vastikkeeton ja ei-syyperustainen.

(Rajataanko sitä jotenkin? Kenelle se on? Saavatko lapset? Mitä tukea saa 16-vuotias työtön tai 16-vuotias lukiolainen? Entä rikkaat? Minkä takia lapsille ei voisi antaa perustuloa?)

Kuinka paljon perustulo olisi? Perustulon pitää riittää toimeentuloon. Tällä hetkellä sosiaalitoimi määrittelee mihin toimeentulotuen pitäisi riittää (esim. ruoka, vaatteet, televisiolupamaksu, puhelinmaksut, sanomalehdentilauksen, paikallisliikenteen maksut). Emme halua määritellä, mitä tiettyjä hyödykkeitä kuuluu perustoimeentuloon, koska perustulon tehtävänä on synnyttää elämisen väljyyttä ja autonomiaa. Jokainen saa itse valita, mihin rahan käyttää, eli mikä on kullekin tärkeää. Perustulosumman hahmottamista varten voisi kuitenkin listata mitä käytännössä itse pidämme tarpeellisena ja kuinka paljon siihen tarvitsee rahaa, mutta tällaisella listauksella ei pidä määrittää kenenkään elämää.

Vaikkemme määrittelisi perustulovaatimukseemme täsmällistä summaa, pitäisi kuitenkin tunnustella skaalaa. Puhuttiin 1000 eurosta, paljon riippuu siitä olisiko perustulon lisäksi asumistukea vai ei.

Tarvitaanko lisäksi syyperustaista sosiaaliturvaa? Voisi olla hienoa, jos syyperustainen sosiaaliturva toimisi ja kaikki saisivat mitä tarvitsisivat mutta käytännössä tarpeet päättää sossun virkailija. Tämänhetkinen syyperustainen sosiaaliturva on kylmä ja pragmaattinen ja monelle käytännössä riittämätön. Perustulo on aidosti joustava, ja nykytyöelämän tilanteessa järkevä vaihtoehto.

(Huomioidaanko perustulossa asumiskustannusten alueellinen vaihtelevuus? – Jos ei, tämä on oiva keino pitää maaseutu asuttuna ☺. Toisaalta jos huomioidaan, asuntojen hinnat nousevat edelleen kuten nykyisessäkin tilanteessa. Ja toisaalta, asumispaikan ja liikkuvuuden kontrollointi sotii perustulon vapauttavaa ideaa vastaan. Tätä täytyy pohtia.)

Perustulo on sosiaaliturvan laajennus, eikä korvaa tiettyjä syyperustaisia etuuksia tai palveluita. Emme halua, että mitään muutetaan maksulliseksi perustulon vuoksi. Terveydenhuollon, koulutuksen ja joukkoliikenteen tulee olla maksutonta.

Mikä on perustulon suhde tukijärjestelmään: asumistukeen, lapsilisään, opintotukeen, toimeentulotukeen jne.?

Mikä on perustulon suhde ansiosidonnaiseen? Ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksavat
työntekijät ja työnantajat työttömyyskassoihin - suosittelemmeko järjestelmän
säilyttämistä?

Entä perustulo ja verotus?

***

Kahdeksas kerta to 25.2.

Perustulopiiri kokoontuu tuttuun tapaan torstaina 25.2. klo 18 Porthanian aulassa
(naulakoilla).

Tällä kertaa suunnitellaan ja käynnistetään perustulo-vaatimukseemme liittyvää toimintaa,
tervetuloa!

Seitsemännen kerran muistiinpanot

Perustulo-opintopiiri 18.2.2010

Katsottiin elokuva Money as Debt ja keskusteltiin sen pohjalta:
• Kaikkien pitäisi nähdä tämä leffa.
• Leffassa animaation keinoin oli onnistuttu jokseenkin hyvin havainnollistamaan
monimutkaista ja abstraktia asiaa siitä, kuinka raha syntyy tyhjästä ja kuinka toiset
rikastuvat ja toiset köyhtyvät tässä rahan (lainan ja velan) luomisen prosessissa – ja
kuinka hallitukset antavat tukensa tälle systeemille – kyse on poliittisesta tahdosta.
• Perustuloon liittyen leffassa esitetty toimii argumenttina juuri siihen yleisimpään
vastustajien argumenttiin että ”ei ole rahaa”.
• Aiheeseen liittyen pitäisi levittää tietoisuutta: esim. sarjakuvajulisteita ja
-flaikkuja ympäri kampusta ja kaupunkia, mitä vaan!

– Leffa YouTubessa:
http://www.youtube.com/view_play_list?p=AC5F06403D07A15C&search_query=money%20as%20debt.
Ladattavissa myös Torrenttina.

Lisäksi puhuttiin mm. tilan haltuun ottamisen strategioista, esim. miten saataisiin tilaa
yliopistolta omaan käyttöön (Esim. ”hiljainen hivuttautuminen” ja ”kovaääninen
kortinpeluu” ynnä muut strategiat).

Seuraava kerta:
• suunnitellaan ja käynnistetään perustulo-vaatimukseemme liittyvää toimintaa

Kuudennen kerran muistiinpanot

Kuudes kerta: vasemmisto ja sosiaaliturva (11.2)


Keskustelun lähtökohtana General Intellectin (GI) teos Vasemmisto etsii työtä. GI:n mukaan perustuloon siirtyminen on talouden kannalta välttämätöntä! Perustulo on edullista uudelle taloudelle ja talouskasvulle, koska tietotyöläisen taloudellinen autonomia on luovuuden ja "innovoinnin" ehto. GI:n argumentti on siis taloustieteellinen, vaikka julkisuudessa teosta käsiteltiin lähinnä "rajat auki ja rahaa kaikille" -tyylisenä hippiläppänä.

Työn luonne on muuttunut, epätyypillisestä työstä on tullut tyypillistä, mutta suuret puolueet kieltävät todellisuuden yhä (vrt. nykyinen keskustelu "työurien pidentämisestä" - mikä ihmeen "työura"?). Samoin jatketaan sen tosiasian kieltämistä, että yhteiskunta ja talous perustuvat pitkälti ilmaiseksi tehdylle työllä ja harjoittelulle. Perustulo antaisi välineitä näiden ongelmien ratkaisemiseen.

Jos materiaalinen perustamme olisi turvattu perustulolla, minkälaisia solidaarisuusrakenteita voisi syntyä? Kuinka pelottomia meistä tulisi? Tai ajatellaan yliopistoa. Toimeentulo on keskeinen kontrollimekanismi sielläkin: opintotukea kontrolloidaan opintopisteillä ja tutkijoita kontrolloidaan apurahoja myöntämällä. Seurauksena tästä prekaareimmassa asemassa olevat tutkijat eivät uskalla toimia poliittisesti parantaakseen tilannettaan. Valtasuhteet yliopistolla menisivät aivan toisin jos meillä olisi perustulo!

Rahoitus

Aina kysytään: millä perustulo rahoitetaan? GI:n näkökulma tähän on, että jokainen rahoitusta todisteleva esitys torjutaan aina (ja poliittisista syistä), ja rahoitus on ensi sijassa poliittinen kysymys. Talouskriisiin kyllä löytyy elvytysrahaa satoja miljardeja euroja, miksei perustuloon löydy murto-osaa tästä? Ja eikö perustuloakin voi käsitellä eräänlaisena elvytyksen muotona? Esimerkiksi köyhille menevä perustulo palaisi käytännössä välittömästi kiertoon.

Toinen ongelma rahoitukseen jumittumisessa on käsitys rahan luonteesta. Ei ole niin, että meillä on jokin tietty ehdottomasti rajallinen määrä rahaa jota vain jaetaan ja siirrellään edes takaisin - pankit nimittäin luovat rahaa tyhjästä (ks. Money as Debt -animaatio youtubesta, löytyy myös torrenttina).

Syrjäytyminen

Joskus perustuloa arvostellaan esittämällä, että se syrjäyttäisi ihmisiä. Mutta millä tavalla syrjäytymistä oikeasti ehkäistään nyt kun meillä ei ole perustuloa? Entä mitä on tämä paljon puhuttu syrjäytyminen: onko kaikki palkkatyön ulkopuolinen tekeminen syrjäytymistä?

Perustulon vastustaja saattaa tarkentaa argumenttiaan sanomalla: "Jos olisi perustulo, niin jengi vaan jäis kotiin juomaan kaljaa." (Tällaisen väitteen esittejältä kannattaa aina kysyä: "Jäisitkö sinä sitten kotiin?" - "En, mutta ne muut...") Millainen ihmiskuva tällaisen väitteen takana on? Ja millainen käsitys työstä: ilmeisesti ihmiset suostuvat tekemään työtä vain, jos heidät pakotetaan siihen uhkailemalla ja kiristämällä toimeentulolla. Mutta jos näin todella on, eikö työelämälle pitäisi tehdä jotain?

Jos taas huolehditaan työttömyydestä, niin voidaan huomata ettei työttömyys nytkään johdu ihmisten "laiskuudesta", vaan siitä, että töitä ei ole. Samalla pitäisi kuitenkin huomata, ettei meidän prekaarien pääongelma ole työn puute, vaan toimeentulon puute.

Muuta keskustelua

Perustulo laajentaa sosiaaliturvaa, ei korvaa sitä (eikä sen tarkoitus ole edes ratkaista kaikkia sosiaaliturvan ongelmia). Tämä pointti täytyy pitää mukana kun argumentoidaan perustulon puolesta.

Sosiaaliturvan lisäksi perustuloa täytyy ajatella suhteessa työhön. Ensiksi, perustulon avulla silpputöiden ja pientöiden tekeminen tulisi helpommaksi. Toiseksi perustulo on väline, jonka avulla työtä voidaan jakaa uudelleen - koska työt vähenevät kuitenkin. Kolmanneksi perustuloa voidaan pitää uuden "tieto- ja innovaatiotalouden" edellytyksenä. (Työpuheessa täytyy aina muistaa että palkkatyö on vain yksi osa kaikesta työstä mitä tehdään. Miksi yhdestä työstä maksetaan ja toisesta ei?)

Perustulokeskustelussa on puhuttu paljon työmoraalisesta ja sen protestanttisuudesta. Ehkä protestanttisen työmoraalin (työ suorittamisena) voisi puhtaan tuhoamisen sijaan korvata toisenlaisella työmoraalilla, esimerkiksi käsityöläisen työmoraalilla (työ rauhassa ja hyvin tekemisenä).

Lopuksi puhuttiin ristiriitaisista tavoista suhteuttaa perustulo talouskasvuun: talouskasvun vai degrowthin puolesta, talouskasvun välttämättömyys kapitalistiselle yhteiskunnalle ja velan rooli tässä, missä määrin talouskasvu on tuotantoa ja missä määrin "haitantoa" jne.

Seitsemäs kerta to 18.2. klo 18 (huom. uusi paikka)

Lukupiirin seitsemäs kerta pidetään torstaina 18. päivä klo 18 Peducan kerhohuoneessa. Osoite Siltavuorenpenger 20 R, alin kerros.

Ei etukäteislukemista. Keskustelun pohjaksi katsotaan alussa Paul Grignonin animaatiodokkari "Money as Debt" (http://en.wikipedia.org/wiki/Money_as_Debt).

Kuudes kerta to 11.2.

Lukupiirin kuudes kokoontuminen on to 11.2. klo 18, Porthanian aulassa edelleen.

Keskustelun pohjaksi luetaan kirjasta "Vasemmisto etsii työtä" luku "Perustulo ja vasemmisto", s.247-283. Kirja löytyy netistä osoitteesta
http://www.vasemmistofoorumi.fi/images/stories/vasemmisto_etsii_tyt.pdf

Neljännen kerran 28.1. muistiinpanot

Muistiinpanoja perustulopiiristä 28.1.2010

Keskustelun pohjana Ville Kopra selvitys Perustulo - kova vai pehmeä paketti?
(http://www.sorsafoundation.fi/tpl_site_01.asp?lang=1&s=67&sua=1&q=y)

Käsite-erottelua:

- perustulolla tarkoitetaan vastikkeetonta kansalaistuloa
- kansalaispalkalla tarkoitetaan vastikkeellista tuloa
- kansalaisosingolla tarkoitetaan yhteiskunnan saamista tuloista jaettavaa kaikille samansuuruista osinkoa (esim. Alaskan osavaltio jakaa öljyistä saadut tulot kaikille osavaltion asukkaille)
- negatiivinen tulovero
- taustalla ajatus markkinatalouden itseohjautuvuudesta
- jakaa ihmiset kahteen luokkaan tulorajan mukaan: tulorajan alittavat saisivat rahaa (perustuloa), ja tulorajan ylittävät maksaisivat (positiivista tulo)veroa, jolla perustulo rahoitettaisiin
- Milton Friedman esitti negatiivisen tuloveromallin 1962

Kopra suomii perustuloa seuraavista seikoista:

- Kopran mukaan perustulon myötä työmarkkinat pitäisi vapauttaa kilpailulle poistamalla minimipalkkasäädökset. Mutta miksi Kopra ottaa tällaisen tilanteen kritiikkinsä lähtökohdaksi? Sitä Kopra ei perustele, viittaa vain Ilpo Lahtisen kirjaan Perustulo - Kansalaisen
palkka.

- Kopran mukaan perustulo laskisi palkkoja, koska työnantaja hinnoittelisi perustulon olemassaolon mukaan palkkaan ja tähän on painetta koska tuottavuutta voi nostaa laskemalla palkkoja. Jäisikö perustulomallissa kuitenkin prekaarille enemmän käteen, perustulo ja
palkka? (Lisäksi työpaikkoja luomaan tarkoitettu, työnantajille kohdennettu työllistämistuki alentaa myös palkkoja.) Mitä tulee perustulon hinnoitteluun palkkaan mukaan, eikö työnantajat nyt muutenkin hinnoittele palkkaan yhteiskunnan infrastruktuurin, elämän ylläpitoa, jne.?

- Kopran mukaan ansiosidonnainen turva auttaa eniten palkansaaja-perheitä työttömyysaikana. Tästä voimme päätellä myös, että ansiosidonnainen turva on etupäässä hyvä hyväosaisten turva...Perusturvan ja ansioturvan nähdään olevan vastakkain: jos perusturvan tasoa nostetaan, se rahoitetaan ansioturvaan käytettävistä rahoista. Kopran mielestä "jos enemmistöllä menee järjestelmässä hyvin, järjestelmää ei tarvitse muuttaa" - mutta ajatteleeko joku oikeasti
noin? Perusturvaa voisi myös rahoittaa ympäristöverojen nostamisella: mutta ympäristöveron logiikka olisi kai vähentää verotuksen kohteena oleva toimintaa toisin kuin ansioiden verotuksella on tarkoitus jakaa hyvinvointia.

- Kopra käsittelee Soininvaaran perustulomallia, joka Soininvaaran mukaan auttaisi erityisesti niitä ihmisiä, jotka eivät kykene vaativiin töihin, tekemällä matala-palkka-aloilla työskentelystä
yksilölle taloudellisesti kannattavaa. Kopran mukaan "Soininvaara on väärässä" ja perustulo syrjäyttäisi tämän ihmisryhmän, koska he olisivat tällöin sosiaalihuollon ulottumattomissa.

Keskustelussa esiinnousseita näkökulmia

1990-luvun lama ja sen seuraukset ovat monien elämässä läsnä - entä kuinka yleistä mahtaa olla asenne, että ”hyvinvointivaltion rapautumiselle tarttis tehdä jotain”? Lisäksi työttömyys on tällä
hetkellä melko suurta, noin tilastokeskuksen mukaan aktiivisia työnhakijoita on noin 270 000 työtöntä (työttömyysasteena 7,6 %), työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 12 %. Ihmisille on muodostunut käsitys, että kapitalismin kriisejä ja taantumia todellakin tulee ja ne tuntuvat omassa elämässä.

Vastikkeeton perustulo estäisi meitä palamasta loppuun työ- ja opintosuoritusten oravanpyörässä. Toisaalta esitettiin, että voisi huoletta polttaa kynttilää molemmista päistä ja heittäytyä hyvien ja innostavien projektien pariin koska voisi olla varma, että sen jälkeen voisi lepäillä perustulon varassa. Jos tuki on sellainen, että sillä voi elää, niin eivätkö ihmiset voisi myös kieltäytyä huonoimmin palkatuista töistä?

Kopra esittää, että opintotukea voi pitää perustulomaisena etuutena. Tämä herätti hämmennystä, koska opintotuki on varsin vastikkeellista, ja sen saamista kontrolloidaan yhä rankemmin sekä valtion että yliopiston suunnalta (vrt. Helsingin yliopiston Etappi-järjestelmä).
Sen sijaan opintotuen kehittäminen perustulomaisempaan suuntaan olisi mielestämme askel hyvään suuntaan. Yksi pieni ehdotus on opintopistevaatimusten poistaminen.

Kopran selvitys on tehty ennen taantumaa (julkaistu 2007 alkuvuodesta), ja siinä on vielä aika ruusuisia näkymiä teollisuuden kasvun ja työllisyyden suhteen. Lisäksi Kopra argumentoi, että
perustulo veisi pohjan tulopoliittisilta kokonaisratkaisuilta (joissa työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöt ja hallitus sopivat palkoista ja sosiaalietuuksista valtakunnallisesti), joka on ollut
tärkeä talouspolitiikan keino sopeutua kansainväliseen taloustilanteeseen. Tupo lopetettiin kuitenkin vuonna 2008 kun Elinkeinoelämän keskusliitto vetäytyi siitä.

Lisäksi huomautettiin, että Kopran käsittelee perustulomalleja olkinukkemaiseen tyyliin ja esimerkiksi unohtaa julkisten palveluiden liittymisen tiettyihin perustulomalleihin, eli hän kohtelee perustuloa lähtökohtaisesti ”oikeistolaisena” projektina.

Viides kerta to 4.2, aiheena Sata-komitean mietintö

Opintopiiri kokoontuu viidennen kerran to 4.2. klo 18 vanhassa paikassa Porthanian aulassa naulakkojen luona. Aiheena on Sata-komitean ehdotus sosiaaliturvan uudistamisesta. Aiheesta alustaa Dan Koivulaakso.

Lyhyesti sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohtineen Sata-komitean ehdotuksista voi lukea sivulta http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1478887#fi.
Laajemmin linkkejä ko. projektiin liittyen, myös linkki koko loppumietintöön löytyy sivulta http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/sata

Neljännen kerran 28.1. tekstit

Luetaan SAK:n Ville Kopran perustuloa kritisoiva teksti:
http://www.sorsafoundation.fi/documents/key20100119180303/dokumentit/Kopran%20perustuloraportti%20lopullinen.pdf

Lisäksi voi tutustua Kansan Uutisten artikkeliin "Työttömyysturvan juuret". Linkki artikkeliin on lähetetty listalla opiskelija-toiminta. Jos et ole listalla, voit pyytää artikkelia osoitteesta heta.punamaki@helsinki.fi.

Kolmannen kokoontumisen 21.1. muistiinpanot

Keskusteltiin Tuomas Tuuren Perustulo-tekstin (http://blogs.helsinki.fi/kajahdus-lehti/keskustelu/perustulo/) pohjalta perustulon vastustajien argumenteista. Lisäksi kertaa varten oli luettu Megablogin ”Tee työtä, jolla on tarkoitus” (http://www.megafoni.org/megablogi/?p=327)

Perustulo syrjäyttää?

Perustulon vastustajien mukaan perustulo pahentaisi syrjäytymistä ja johtaisi työn hinnan laskuun. Toisaalta nykyinen perusturvajärjestelmä nöyryyttää ihmisiä sossussa. Syrjäytymisargumenttiin liittyy myös ajatus, ettei ihmisellä voi olla elämää, jos ei ole palkkatöissä, jolloin työttömyys nähdään yksinomaan syrjäyttävänä.

Pätkätyöt vs. vakituiset työsuhteet

Perustulon vastustajien mukaan perustulo avaisi tien täydelliselle pätkätyömaailmalle. Perustulon häviäjiin heidän mukaansa kuuluisivat ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta hyötyvät ja

vakituisissa työsuhteissa olevat. Perustulomallissa onkin tärkeää tutkia, mistä rahat perustuloon otetaan. Johtaako perustulo työehtojen huononemiseen (esim. pienempään palkkaan, kun palkan ei enää tarvitse riittää elämiseen)? Raja pätkätyöläisten ja vakituisten työntekijöiden välillä on liukuva: kuka tahansa voi jäädä työttömäksi.

Perustulo ja asuminen

Perinteisesti vasemmistolainen sosiaaliturva on ollut syy-perusteinen, toisin kuin perustulo.

Tarvitaanko perustulon lisäksi syy-perusteista sosiaaliturvaa? Pitäisikö asumislisä säilyttää, koska eri alueilla on eri vuokratasot? Pitäisikö perustulon lisäksi vaatia vuokrasääntelyä ja talonvaltausten laillistamista? Nyt vuokrataso pääkaupunkiseudulla on niin korkea, että tyhjiä toimitiloja kannattaa muuttaa asunnoiksi hyvätuloisille veronmaksajille. Tämä ei ratkaise pienituloisten asunto-ongelmaa, koska pienituloisilla ei ole varaa pääkaupunkiseudun korkeisiin vuokriin.

Perustulo ja taistelu työehdoista

Perinteisesti vasemmisto on pyrkinyt taistelemaan työehdot niin hyviksi, että työläinen voi elää työllään. Kriitikoiden mukaan perustulo on luovuttamista tästä kamppailusta. Demareille työ on pyhä kirkon, kodin ja isänmaan tapaan ja kaikki palkkatyö on hyvää. Palkkatyön määritelmä on kuitenkin kapea, eivätkä palkkatyöläiset ole enää yhteiskunnan huono-osaisia.

Millainen perustulo?

Puhuttiin myös siitä, kuinka kaupallistuminen, stressi toimeentulosta ja rahoituksen hakeminen vievät luovuuden niin alakulttuureista, tutkimuksesta kuin kolmannen sektorin toimijoista. Perustulo voisi auttaa tähän. Voisi tutkia vapaasti ilman, että tarvitsisi huolehtia toimeentulosta. Toisaalta on myös ongelmallista argumentoida perustuloa uskottavasti tästä lähtökohdasta: ”jos saamme perustulon, voimme tehdä luovia asioita, joita voidaan kaupallisesti hyödyntää.” Tarvitsemmeko strategisia argumentteja? Keille haluamme suunnata perustulo-argumenttimme: niille, jotka ovat kanssamme samoissa tilanteissa, vai päättäjille? Haluammeko me perustuloa, jolla oikeasti eläisi, jolla eläisi nipin napin vai perustuloa, jolla ei eläisi?

Perustulo ja paskaduuni

Perustulon saatuaan ihmiset voisivat valita, mitä tekevät, eikä heidän olisi pakko ottaa vastaan mitä työtä tahansa millä ehdoilla tahansa. Mutta entä työt, joita kukaan ei halua tehdä? Hoivatyö on alipalkattua ja se kärsii jatkuvasta työvoimapulasta. Työehtoja ja työolosuhteita on parannettava. Yksi ratkaisu voisi olla myös työajan vähentäminen ja osa-aikaisen työnteon helpottaminen.

Julkiset palvelut

Perustulo voisi johtaa julkisten palvelujen heikkenemiseen ja kolmannen sektorin merkityksen korostumiseen. Valtion vastuusta siirryttäisiin ihmisten omaan aloitteellisuuteen, yhteisöllisyyteen ja itseorganisoitumiseen. Julkisen sektorin idea on se, että jokaisella on samat mahdollisuudet. Kolmas sektori riippuu ihmisten omasta aloitteellisuudesta ja tällöin jokin ryhmä saattaa kokonaan jäädä palvelujen ulkopuolelle. Julkinen sektori on byrokraattinen ja sen piiristä eivät saa apua ne, jotka sitä eniten tarvitsisivat (vaan pitää todistaa, että ”minussa on vielä toivoa). Perustulo kuitenkin helpottaa kaikkien asemaa, kun ei ole epävarmuutta toimeentulosta. Perustuloa ja julkisia palveluja ei voi laittaa vastakkain, vaan perustulon lisäksi täytyy vaatia julkisten palvelujen parantamista.

Työharjoittelut ja toimeentulo-sivusto

Työharjoitteluja tehdään naurettavilla palkoilla. Opintoihin kuuluvat kandivaiheen harjoittelut tehdään jossakin oppialoilla palkatta tai pelkällä opintotuella. Opiskelijatoiminta voisi perustaa sivuston, jossa voisi jakaa kokemuksiaan toimeentulon epävarmuudesta, esim. ilmaiseksi tehdyistä työharjoitteluista tai sairasturvan saamisen vaikeudesta.

Seuraava lukupiiritapaaminen to 28.1. klo 18 Porthanian aula. Luetaan SAK-kritiikki ja artikkeli ”Työttömyysturvan juuret”.

Muistiinpanot piirin ensimmäisestä kokoontumisesta 7.1.

Perustulon yleisimmät kritiikit

SAK:n perustulokritiikin arveltiin olevan tarpeellista luettavaa, vaikka se sisältääkin jo useasti kuullut väitteet siitä, että perustulo passivoi ja tekee ay-toiminnan tarpeettomaksi. On hyvä osata vastata tavallisimpiin perustulovastaisiin argumentteihin sekä miettiä miksi ja miten argumentoimme, että perustulo ei passivoi tai että kysymys on väärin asetettu. “Onhan meillä jo sosiaaliturva” -vastaus tuli esiin. Muita vastauksia: eikö pelko passivoitumisesta perustu äärimmäisen negatiiviselle/oikeistolaiselle ihmiskuvalle; eikö pelko osoita, että työstä on tullut vain moraalinen arvo (”protestanttisen työmoraalin” ja SAK-keskustelun yhteys); eivätkö ihmiset tee kuitenkin jatkuvasti kaikkea, niin palkallista kuin palkatonkin työtä, myös muun kuin rahan vuoksi; toisaalta miksi kaikkien pitäisi tehdä jatkuvasti kaikkea, miksi työn mahdollinen väheneminen olisi niin vaarallista.

Sama vastaus ilmaantui myös kysymykseen kansalaisuudesta. Aloitimme Termosen tekstin puimisen maininnasta, että “kansalaispalkka” on liian kapea ratkaisu, koska se on sidottu kansalaisuuteen. Termonen maalailee Euroopan laajuista perustuloa. Mietimme, onko kansalaisuuskysymys keskeinen ja pitääkö puhua siitä, keihin kaikkiin Suomessa toteutettavan perustulon tulisi ulottua. (Mikä on periaate nykyisen sosiaaliturvan kohdalla? Ilmeisesti ei tarvitse olla Suomen kansalainen päästäkseen sen piiriin?)

Argumentti tietyn ryhmän jäsenyydestä kohdataan jokaisella tasolla. Jos perustulo myönnetään esimerkiksi vain opiskelijoille, argumentin mukaan opiskelijan statuksesta tulee niin arvokas että kaikki hyökkäävät yliopistoon, ja sama toistuu muiden ryhmien (kansalaisuus jne.) kanssa.

Tämän argumentin (”jos täällä jaetaan ilmaista rahaa, niin sittenhän kaikki tulee tänne hakemaan sitä”) voi torpata mm. sanomalla, että tämä ei ole tilanne nytkään, koska onhan meillä nytkin jonkinlainen sosiaaliturva. Tätä sosiaaliturvaa pitäisi asteittain kehittää perustulon suuntaan.

Mitä toisaalta tehdä, kun samalla olisi puhuttava muidenkin kuin Suomen kansalaisten oikeudesta toimeentuloon? Todettiin, ettei EU:n ilmapiiri ole perustulomyönteinen.

Yksi yleinen argumentti on rahoitus: “Mistä rahat? Tehkää laskelmia!” Laskelmia on äärimmäisen vaikea tehdä, koska huomioon otettavia muuttujia on niin paljon. Rahoituksen suhteen tulee joskus kyyninen olo: jos olisi tarpeeksi kova poliittinen tahto ja paine, niin ehkä laskelmia alkaisi tulla ja rahaa löytyä? (Kuten toisen maailmansodan jälkeinen luokkakompromissille perustuva hyvinvointivaltioprojekti todistaa.)

Perustulon puolesta argumentoiminen

On kyseenalaistettava eloonjäämisoppi ja välttämättömyyspuhe. 90-luvulta lähtien perusturvaa on muutettu “sisäpiiriläisten etujen” järjestelmäksi: toimeen saavat tulla ne, jotka ovat töissä, jotka ovat vakuutettuja, jne. 90-luvun ideologisen käänteen myötä universalismi on kadonnut. Perustulon puolustajien tulisi palauttaa se.

Mutta: pitääkö meidän kyseenalaistaa koko talouskasvun ideologia? Hallituksen paniikkiratkaisuja kilpailukyvyn säilyttämiseksi tulee kritisoida, mutta mistä näkökulmasta? Varovaisen pohdinnan jälkeen järjestelmän kritiikki tuntui olevan keskustelijoille tärkeää, ei niinkään perustulon “myyntipuhe”, eli sen puolustaminen strategisella tavalla innovaatiotaloutta tukevana systeeminä. (Vaikka sitäkin tulisi ehkä miettiä; mitä kieltä käyttää missäkin foorumilla: OT, HYY, SAK, mielipidekirjoitukset…)

Entä miten tulee suhtautua “tietotaloudessa kaikki ovat tuottavia” -argumenttiin ja epämääräisten verkostojen korostamiseen talouskasvun perustana? Kuinka uskottavaa (teoreettisesti ja/tai psykologisesti) se on? Penättiin laajempaa analyysia argumenttien taakse / analyysin päivittämistä / konkretisoimista.

Kahden mainitun argumentointitavan välillä on ristiriita: argumentoidaanko kyynisesti ja pragmaattisesti “mekin tuotamme ja annamme panoksemme talouskasvuun, siksi meille kuuluu perustulo” vai “koko talouskasvuun perustuva järjestelmä on kyseenalainen”. Kolmas tapa olisi korostaa tarpeita. Tässä on ongelmana tarpeiden epämääräisyys ja instituutioiden valta määritellä tarpeet puolestamme.

Puhuttiin myös perustulon kapinallisesta puolesta: se tarjoaa mahdollisuuden kieltäytyä huonoiten palkatuista ja säädellyistä töistä.

Muuta

Mainittiin SATA-komitean työhön sisältyvä perusutulonomainen uudistus: kansaneläkkeestä muokataan takuueläke, joka korvaisi sen osan, joka tienatusta eläkkeestä jää alle tietyn minimitason.

Jonkinlainen tarveharkinta tulisi perustulosysteemissäkin säilyttää? Se kuitenkin säilyttäisi byrokratiaa.

Konsensus siitä, että vasemmistolaisen perustulon pohjana tulee olla myös laajat julkiset peruspalvelut ja yhteiset resurssit/commonsit. Tätä on argumenteissa pidettävä esillä - perustulo ei saa olla raha, jonka laittaminen joko uuteen paitaan tai terveydenhuoltoon on kunkin yksilön valinta. Yhdistyessään julkisten palvelujen alasajoon/lisääntyvään maksullisuuteen suurikin perustulo olisi huono malli. (Toisaalta emme halua pientä perustuloa yhdistettynä siihen, että valtio alkaisi huolehtia perustarpeista ilmaiseksi - tyyliin jakaisi kaksi kertaa vuodessa kaikille samanlaiset takit. Tällaisen mallin toteutumista ei kuitankaan tarvinne pelätä.) Haluamme maksuttoman koulutuksen, terveydenhuollon jne. riittävät peruspalvelut plus tulon, jonka käyttää omavalintaisesti elämiseen.

On tutkittava mahdollisuuksia kokeilla perustuloa ensin tietyn väestöryhmän sisällä (kaikkein huonotuloisimpien: esimerkiksi opiskelijoiden, syrjäytyneiden, vammaisten, sairaiden ja eläkeläisten joukossa). Entä miten opintotukea voidaan kehittää perustulomaisempaan suuntaan?

Piiri on käynnissä, blogi seuraa

Opiskelijatoiminnan perustulopiiri on ehtinyt pyöriä kahden kerran verran, ja blogi seuraa perässä muutaman syklin jäljessä. Piakkoin tänne ilmestyy tekstejä, linkkejä ja muistiinpanoja. Tällä erää tietoja seuraavasta kerrasta:

Perustulopiiri kokoontuu jälleen Porthanian aulan sohvien ja peilien luona torstaina 21.1 klo 18. Tällä kertaa liikkeelle lähdetään seuraavista teksteistä:

Megablogi: Tee työtä, jolla on tarkoitus

http://www.megafoni.org/megablogi/?p=327

Kajahdus: Perustulo

http://blogs.helsinki.fi/kajahdus-lehti/keskustelu/perustulo/

Yksi tavoite on käydä läpi mm. SAK:n perustulosta esittämää kritiikkiä.

Tervetuloa!

(Piirin kokoontumiskerrat löytyvät aina tämän blogin lisäksi myös Opiskelijatoiminnan kalenterista)