Perustulo syrjäyttää?
Perustulon vastustajien mukaan perustulo pahentaisi syrjäytymistä ja johtaisi työn hinnan laskuun. Toisaalta nykyinen perusturvajärjestelmä nöyryyttää ihmisiä sossussa. Syrjäytymisargumenttiin liittyy myös ajatus, ettei ihmisellä voi olla elämää, jos ei ole palkkatöissä, jolloin työttömyys nähdään yksinomaan syrjäyttävänä.
Pätkätyöt vs. vakituiset työsuhteet
Perustulon vastustajien mukaan perustulo avaisi tien täydelliselle pätkätyömaailmalle. Perustulon häviäjiin heidän mukaansa kuuluisivat ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta hyötyvät ja
vakituisissa työsuhteissa olevat. Perustulomallissa onkin tärkeää tutkia, mistä rahat perustuloon otetaan. Johtaako perustulo työehtojen huononemiseen (esim. pienempään palkkaan, kun palkan ei enää tarvitse riittää elämiseen)? Raja pätkätyöläisten ja vakituisten työntekijöiden välillä on liukuva: kuka tahansa voi jäädä työttömäksi.
Perustulo ja asuminen
Perinteisesti vasemmistolainen sosiaaliturva on ollut syy-perusteinen, toisin kuin perustulo.
Tarvitaanko perustulon lisäksi syy-perusteista sosiaaliturvaa? Pitäisikö asumislisä säilyttää, koska eri alueilla on eri vuokratasot? Pitäisikö perustulon lisäksi vaatia vuokrasääntelyä ja talonvaltausten laillistamista? Nyt vuokrataso pääkaupunkiseudulla on niin korkea, että tyhjiä toimitiloja kannattaa muuttaa asunnoiksi hyvätuloisille veronmaksajille. Tämä ei ratkaise pienituloisten asunto-ongelmaa, koska pienituloisilla ei ole varaa pääkaupunkiseudun korkeisiin vuokriin.
Perustulo ja taistelu työehdoista
Perinteisesti vasemmisto on pyrkinyt taistelemaan työehdot niin hyviksi, että työläinen voi elää työllään. Kriitikoiden mukaan perustulo on luovuttamista tästä kamppailusta. Demareille työ on pyhä kirkon, kodin ja isänmaan tapaan ja kaikki palkkatyö on hyvää. Palkkatyön määritelmä on kuitenkin kapea, eivätkä palkkatyöläiset ole enää yhteiskunnan huono-osaisia.
Millainen perustulo?
Puhuttiin myös siitä, kuinka kaupallistuminen, stressi toimeentulosta ja rahoituksen hakeminen vievät luovuuden niin alakulttuureista, tutkimuksesta kuin kolmannen sektorin toimijoista. Perustulo voisi auttaa tähän. Voisi tutkia vapaasti ilman, että tarvitsisi huolehtia toimeentulosta. Toisaalta on myös ongelmallista argumentoida perustuloa uskottavasti tästä lähtökohdasta: ”jos saamme perustulon, voimme tehdä luovia asioita, joita voidaan kaupallisesti hyödyntää.” Tarvitsemmeko strategisia argumentteja? Keille haluamme suunnata perustulo-argumenttimme: niille, jotka ovat kanssamme samoissa tilanteissa, vai päättäjille? Haluammeko me perustuloa, jolla oikeasti eläisi, jolla eläisi nipin napin vai perustuloa, jolla ei eläisi?
Perustulo ja paskaduuni
Perustulon saatuaan ihmiset voisivat valita, mitä tekevät, eikä heidän olisi pakko ottaa vastaan mitä työtä tahansa millä ehdoilla tahansa. Mutta entä työt, joita kukaan ei halua tehdä? Hoivatyö on alipalkattua ja se kärsii jatkuvasta työvoimapulasta. Työehtoja ja työolosuhteita on parannettava. Yksi ratkaisu voisi olla myös työajan vähentäminen ja osa-aikaisen työnteon helpottaminen.
Julkiset palvelut
Perustulo voisi johtaa julkisten palvelujen heikkenemiseen ja kolmannen sektorin merkityksen korostumiseen. Valtion vastuusta siirryttäisiin ihmisten omaan aloitteellisuuteen, yhteisöllisyyteen ja itseorganisoitumiseen. Julkisen sektorin idea on se, että jokaisella on samat mahdollisuudet. Kolmas sektori riippuu ihmisten omasta aloitteellisuudesta ja tällöin jokin ryhmä saattaa kokonaan jäädä palvelujen ulkopuolelle. Julkinen sektori on byrokraattinen ja sen piiristä eivät saa apua ne, jotka sitä eniten tarvitsisivat (vaan pitää todistaa, että ”minussa on vielä toivoa). Perustulo kuitenkin helpottaa kaikkien asemaa, kun ei ole epävarmuutta toimeentulosta. Perustuloa ja julkisia palveluja ei voi laittaa vastakkain, vaan perustulon lisäksi täytyy vaatia julkisten palvelujen parantamista.
Työharjoittelut ja toimeentulo-sivusto
Työharjoitteluja tehdään naurettavilla palkoilla. Opintoihin kuuluvat kandivaiheen harjoittelut tehdään jossakin oppialoilla palkatta tai pelkällä opintotuella. Opiskelijatoiminta voisi perustaa sivuston, jossa voisi jakaa kokemuksiaan toimeentulon epävarmuudesta, esim. ilmaiseksi tehdyistä työharjoitteluista tai sairasturvan saamisen vaikeudesta.
Seuraava lukupiiritapaaminen to 28.1. klo 18 Porthanian aula. Luetaan SAK-kritiikki ja artikkeli ”Työttömyysturvan juuret”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti