Perustulopiiri kokoontuu seuraavan kerran torstaina 11.3, Porthanian aulassa edelleen (Yliopistonkatu 3). Viikko 1.3.-5.3. pidetään siis lomaa :)
Ensi kerralla agendalla on:
1) Perustulovaatimuksemme kokoavan tekstin suunnittelua. Jaetaan tekstiin liittyvät asiakokonaisuudet pienemmiksi osiksi, joita muutaman hengen porukoissa voidaan työstää.
2) Perustulokampanjan käytännöllisen puolen ideointia ja suunnittelua: millaista tiedotusta, lobbausta, aktioita tehdään.
Tervetuloa mukaan!
lauantai 27. helmikuuta 2010
Kahdeksannen kerran muistiinpanot
Perustulopiiri
25.2.2010
Suunniteltiin perustulo-kampanjaa:
Perustuloteksti:
• Tuotetaan teksti, johon muotoillaan perustulovaatimuksemme (niin pitkälle hiottuna kuin mahdollista ja järkevää). Mietitään ensisijaisesti pääpointteja ja niiden argumentteja, paneudutaan eri osa-alueisiin myös.
• Osallistutaan Vasemmistolinkin järjestämään perustulotyöpajaan 27.3.2010 (ks. http://www.vasemmistolinkki.fi/, http://www.facebook.co/#!/event.php?eid=323713555193).
Tehdään perustulotekstimme valmiiksi tähän tilaisuuteen mennessä, jotta tekstin tekemiseen saadaan joku deadline ja jotta saamme ajatuksiamme kokoon tuota tilaisuutta (ja muuta toimintaa) varten.
• Hahmoteltiin tekstin lähtökohtia (ks. muistiinpanot alla).
• Seuraavassa kokouksessa 11.3. jaetaan tekstiin liittyen asiakokonaisuudet pienemmiksi osiksi, joita muutaman hengen porukoissa voidaan työstää. Ja kokouksessa myös jatketaan muun toiminnan ja mahdollisten tempausten suunnittelua.
• Pitää luoda painetta ja vaatia perustuloa, jotta syntyy keskustelua! Täytyy tehdä jotain, millä saadaan näkyvyyttä asialle.
• Voitaisiin selvittää, onko muilla samanmielisillä ryhmittymillä mahdollisesti suunnitelmia perustulokampanjasta ja mahdollisesti yhdistää voimia esim. tempauksen järjestämisessä tms.
Irrallisia ideoita kehiteltäviksi:
• Näin eduskuntavaalien alla selvitetään ja julkistetaan, ketkä ehdokkaat kannattavat perustuloa, ja minkälaista perustuloa. Tehdään perustulosta vaaliteema.
• Erilaista tekstejä voidaan tarjota eri (puolueiden tms.) lehtiin haasteena.
• Yliopistolla: pitäisi saada kaikki yliopistolaiset tajuamaan, että olemme kaikki prekaareja, ja että perustulo on ainoa järkevä ratkaisu prekaarin elämämme ongelmiin.
• Perustulokampanjan suhde opintotukiuudistukseen? Miten kommunikoimme tämän yliopistolaisille? Että taas opintotukeen tehdään pääasiassa huononnuksia ja jotain parannuksiakin, jotta olisimme kiitollisia. Mutta se ei riitä, vaadimme silti perustuloa.
• Tuodaan esiin prekaarin elämän ja nykyisen sosiaaliturvan epäkohtia kuvaamalla karua arkea: esim. raflaava paljastusvideo yliopistolta (vrt. eläinoikeusvideot – ”aliravittu opiskelija tehotuotantolaitoksessa, juoksemassa luukulta luukulle”) tai jotain muuta vastaavaa. Tähän liittyen ehkä voisi käynnistää jo aiemmin suunnitellun kokemusten keräämiskampanjan ja tuoda sitä kautta esiin perustulo ratkaisuna.
• Perustulolla luodaan onnellisuutta ja autonomiaa. Jonkin tutkimuksen mukaan n. 1200 € on sopiva summa onnellisuuteen ☺
• Guerrilla-tiedotusta? Tempauksia?
• Ja viimeistään vappuna räjähtää…
Perustulotekstin hahmottelua:
Perustulo on vastikkeeton ja ei-syyperustainen.
(Rajataanko sitä jotenkin? Kenelle se on? Saavatko lapset? Mitä tukea saa 16-vuotias työtön tai 16-vuotias lukiolainen? Entä rikkaat? Minkä takia lapsille ei voisi antaa perustuloa?)
Kuinka paljon perustulo olisi? Perustulon pitää riittää toimeentuloon. Tällä hetkellä sosiaalitoimi määrittelee mihin toimeentulotuen pitäisi riittää (esim. ruoka, vaatteet, televisiolupamaksu, puhelinmaksut, sanomalehdentilauksen, paikallisliikenteen maksut). Emme halua määritellä, mitä tiettyjä hyödykkeitä kuuluu perustoimeentuloon, koska perustulon tehtävänä on synnyttää elämisen väljyyttä ja autonomiaa. Jokainen saa itse valita, mihin rahan käyttää, eli mikä on kullekin tärkeää. Perustulosumman hahmottamista varten voisi kuitenkin listata mitä käytännössä itse pidämme tarpeellisena ja kuinka paljon siihen tarvitsee rahaa, mutta tällaisella listauksella ei pidä määrittää kenenkään elämää.
Vaikkemme määrittelisi perustulovaatimukseemme täsmällistä summaa, pitäisi kuitenkin tunnustella skaalaa. Puhuttiin 1000 eurosta, paljon riippuu siitä olisiko perustulon lisäksi asumistukea vai ei.
Tarvitaanko lisäksi syyperustaista sosiaaliturvaa? Voisi olla hienoa, jos syyperustainen sosiaaliturva toimisi ja kaikki saisivat mitä tarvitsisivat mutta käytännössä tarpeet päättää sossun virkailija. Tämänhetkinen syyperustainen sosiaaliturva on kylmä ja pragmaattinen ja monelle käytännössä riittämätön. Perustulo on aidosti joustava, ja nykytyöelämän tilanteessa järkevä vaihtoehto.
(Huomioidaanko perustulossa asumiskustannusten alueellinen vaihtelevuus? – Jos ei, tämä on oiva keino pitää maaseutu asuttuna ☺. Toisaalta jos huomioidaan, asuntojen hinnat nousevat edelleen kuten nykyisessäkin tilanteessa. Ja toisaalta, asumispaikan ja liikkuvuuden kontrollointi sotii perustulon vapauttavaa ideaa vastaan. Tätä täytyy pohtia.)
Perustulo on sosiaaliturvan laajennus, eikä korvaa tiettyjä syyperustaisia etuuksia tai palveluita. Emme halua, että mitään muutetaan maksulliseksi perustulon vuoksi. Terveydenhuollon, koulutuksen ja joukkoliikenteen tulee olla maksutonta.
Mikä on perustulon suhde tukijärjestelmään: asumistukeen, lapsilisään, opintotukeen, toimeentulotukeen jne.?
Mikä on perustulon suhde ansiosidonnaiseen? Ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksavat
työntekijät ja työnantajat työttömyyskassoihin - suosittelemmeko järjestelmän
säilyttämistä?
Entä perustulo ja verotus?
***
25.2.2010
Suunniteltiin perustulo-kampanjaa:
Perustuloteksti:
• Tuotetaan teksti, johon muotoillaan perustulovaatimuksemme (niin pitkälle hiottuna kuin mahdollista ja järkevää). Mietitään ensisijaisesti pääpointteja ja niiden argumentteja, paneudutaan eri osa-alueisiin myös.
• Osallistutaan Vasemmistolinkin järjestämään perustulotyöpajaan 27.3.2010 (ks. http://www.vasemmistolinkki.fi/, http://www.facebook.co/#!/event.php?eid=323713555193).
Tehdään perustulotekstimme valmiiksi tähän tilaisuuteen mennessä, jotta tekstin tekemiseen saadaan joku deadline ja jotta saamme ajatuksiamme kokoon tuota tilaisuutta (ja muuta toimintaa) varten.
• Hahmoteltiin tekstin lähtökohtia (ks. muistiinpanot alla).
• Seuraavassa kokouksessa 11.3. jaetaan tekstiin liittyen asiakokonaisuudet pienemmiksi osiksi, joita muutaman hengen porukoissa voidaan työstää. Ja kokouksessa myös jatketaan muun toiminnan ja mahdollisten tempausten suunnittelua.
• Pitää luoda painetta ja vaatia perustuloa, jotta syntyy keskustelua! Täytyy tehdä jotain, millä saadaan näkyvyyttä asialle.
• Voitaisiin selvittää, onko muilla samanmielisillä ryhmittymillä mahdollisesti suunnitelmia perustulokampanjasta ja mahdollisesti yhdistää voimia esim. tempauksen järjestämisessä tms.
Irrallisia ideoita kehiteltäviksi:
• Näin eduskuntavaalien alla selvitetään ja julkistetaan, ketkä ehdokkaat kannattavat perustuloa, ja minkälaista perustuloa. Tehdään perustulosta vaaliteema.
• Erilaista tekstejä voidaan tarjota eri (puolueiden tms.) lehtiin haasteena.
• Yliopistolla: pitäisi saada kaikki yliopistolaiset tajuamaan, että olemme kaikki prekaareja, ja että perustulo on ainoa järkevä ratkaisu prekaarin elämämme ongelmiin.
• Perustulokampanjan suhde opintotukiuudistukseen? Miten kommunikoimme tämän yliopistolaisille? Että taas opintotukeen tehdään pääasiassa huononnuksia ja jotain parannuksiakin, jotta olisimme kiitollisia. Mutta se ei riitä, vaadimme silti perustuloa.
• Tuodaan esiin prekaarin elämän ja nykyisen sosiaaliturvan epäkohtia kuvaamalla karua arkea: esim. raflaava paljastusvideo yliopistolta (vrt. eläinoikeusvideot – ”aliravittu opiskelija tehotuotantolaitoksessa, juoksemassa luukulta luukulle”) tai jotain muuta vastaavaa. Tähän liittyen ehkä voisi käynnistää jo aiemmin suunnitellun kokemusten keräämiskampanjan ja tuoda sitä kautta esiin perustulo ratkaisuna.
• Perustulolla luodaan onnellisuutta ja autonomiaa. Jonkin tutkimuksen mukaan n. 1200 € on sopiva summa onnellisuuteen ☺
• Guerrilla-tiedotusta? Tempauksia?
• Ja viimeistään vappuna räjähtää…
Perustulotekstin hahmottelua:
Perustulo on vastikkeeton ja ei-syyperustainen.
(Rajataanko sitä jotenkin? Kenelle se on? Saavatko lapset? Mitä tukea saa 16-vuotias työtön tai 16-vuotias lukiolainen? Entä rikkaat? Minkä takia lapsille ei voisi antaa perustuloa?)
Kuinka paljon perustulo olisi? Perustulon pitää riittää toimeentuloon. Tällä hetkellä sosiaalitoimi määrittelee mihin toimeentulotuen pitäisi riittää (esim. ruoka, vaatteet, televisiolupamaksu, puhelinmaksut, sanomalehdentilauksen, paikallisliikenteen maksut). Emme halua määritellä, mitä tiettyjä hyödykkeitä kuuluu perustoimeentuloon, koska perustulon tehtävänä on synnyttää elämisen väljyyttä ja autonomiaa. Jokainen saa itse valita, mihin rahan käyttää, eli mikä on kullekin tärkeää. Perustulosumman hahmottamista varten voisi kuitenkin listata mitä käytännössä itse pidämme tarpeellisena ja kuinka paljon siihen tarvitsee rahaa, mutta tällaisella listauksella ei pidä määrittää kenenkään elämää.
Vaikkemme määrittelisi perustulovaatimukseemme täsmällistä summaa, pitäisi kuitenkin tunnustella skaalaa. Puhuttiin 1000 eurosta, paljon riippuu siitä olisiko perustulon lisäksi asumistukea vai ei.
Tarvitaanko lisäksi syyperustaista sosiaaliturvaa? Voisi olla hienoa, jos syyperustainen sosiaaliturva toimisi ja kaikki saisivat mitä tarvitsisivat mutta käytännössä tarpeet päättää sossun virkailija. Tämänhetkinen syyperustainen sosiaaliturva on kylmä ja pragmaattinen ja monelle käytännössä riittämätön. Perustulo on aidosti joustava, ja nykytyöelämän tilanteessa järkevä vaihtoehto.
(Huomioidaanko perustulossa asumiskustannusten alueellinen vaihtelevuus? – Jos ei, tämä on oiva keino pitää maaseutu asuttuna ☺. Toisaalta jos huomioidaan, asuntojen hinnat nousevat edelleen kuten nykyisessäkin tilanteessa. Ja toisaalta, asumispaikan ja liikkuvuuden kontrollointi sotii perustulon vapauttavaa ideaa vastaan. Tätä täytyy pohtia.)
Perustulo on sosiaaliturvan laajennus, eikä korvaa tiettyjä syyperustaisia etuuksia tai palveluita. Emme halua, että mitään muutetaan maksulliseksi perustulon vuoksi. Terveydenhuollon, koulutuksen ja joukkoliikenteen tulee olla maksutonta.
Mikä on perustulon suhde tukijärjestelmään: asumistukeen, lapsilisään, opintotukeen, toimeentulotukeen jne.?
Mikä on perustulon suhde ansiosidonnaiseen? Ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksavat
työntekijät ja työnantajat työttömyyskassoihin - suosittelemmeko järjestelmän
säilyttämistä?
Entä perustulo ja verotus?
***
tiistai 23. helmikuuta 2010
Kahdeksas kerta to 25.2.
Perustulopiiri kokoontuu tuttuun tapaan torstaina 25.2. klo 18 Porthanian aulassa
(naulakoilla).
Tällä kertaa suunnitellaan ja käynnistetään perustulo-vaatimukseemme liittyvää toimintaa,
tervetuloa!
(naulakoilla).
Tällä kertaa suunnitellaan ja käynnistetään perustulo-vaatimukseemme liittyvää toimintaa,
tervetuloa!
Seitsemännen kerran muistiinpanot
Perustulo-opintopiiri 18.2.2010
Katsottiin elokuva Money as Debt ja keskusteltiin sen pohjalta:
• Kaikkien pitäisi nähdä tämä leffa.
• Leffassa animaation keinoin oli onnistuttu jokseenkin hyvin havainnollistamaan
monimutkaista ja abstraktia asiaa siitä, kuinka raha syntyy tyhjästä ja kuinka toiset
rikastuvat ja toiset köyhtyvät tässä rahan (lainan ja velan) luomisen prosessissa – ja
kuinka hallitukset antavat tukensa tälle systeemille – kyse on poliittisesta tahdosta.
• Perustuloon liittyen leffassa esitetty toimii argumenttina juuri siihen yleisimpään
vastustajien argumenttiin että ”ei ole rahaa”.
• Aiheeseen liittyen pitäisi levittää tietoisuutta: esim. sarjakuvajulisteita ja
-flaikkuja ympäri kampusta ja kaupunkia, mitä vaan!
– Leffa YouTubessa:
http://www.youtube.com/view_play_list?p=AC5F06403D07A15C&search_query=money%20as%20debt.
Ladattavissa myös Torrenttina.
Lisäksi puhuttiin mm. tilan haltuun ottamisen strategioista, esim. miten saataisiin tilaa
yliopistolta omaan käyttöön (Esim. ”hiljainen hivuttautuminen” ja ”kovaääninen
kortinpeluu” ynnä muut strategiat).
Seuraava kerta:
• suunnitellaan ja käynnistetään perustulo-vaatimukseemme liittyvää toimintaa
Katsottiin elokuva Money as Debt ja keskusteltiin sen pohjalta:
• Kaikkien pitäisi nähdä tämä leffa.
• Leffassa animaation keinoin oli onnistuttu jokseenkin hyvin havainnollistamaan
monimutkaista ja abstraktia asiaa siitä, kuinka raha syntyy tyhjästä ja kuinka toiset
rikastuvat ja toiset köyhtyvät tässä rahan (lainan ja velan) luomisen prosessissa – ja
kuinka hallitukset antavat tukensa tälle systeemille – kyse on poliittisesta tahdosta.
• Perustuloon liittyen leffassa esitetty toimii argumenttina juuri siihen yleisimpään
vastustajien argumenttiin että ”ei ole rahaa”.
• Aiheeseen liittyen pitäisi levittää tietoisuutta: esim. sarjakuvajulisteita ja
-flaikkuja ympäri kampusta ja kaupunkia, mitä vaan!
– Leffa YouTubessa:
http://www.youtube.com/view_play_list?p=AC5F06403D07A15C&search_query=money%20as%20debt.
Ladattavissa myös Torrenttina.
Lisäksi puhuttiin mm. tilan haltuun ottamisen strategioista, esim. miten saataisiin tilaa
yliopistolta omaan käyttöön (Esim. ”hiljainen hivuttautuminen” ja ”kovaääninen
kortinpeluu” ynnä muut strategiat).
Seuraava kerta:
• suunnitellaan ja käynnistetään perustulo-vaatimukseemme liittyvää toimintaa
tiistai 16. helmikuuta 2010
Kuudennen kerran muistiinpanot
Kuudes kerta: vasemmisto ja sosiaaliturva (11.2)
Keskustelun lähtökohtana General Intellectin (GI) teos Vasemmisto etsii työtä. GI:n mukaan perustuloon siirtyminen on talouden kannalta välttämätöntä! Perustulo on edullista uudelle taloudelle ja talouskasvulle, koska tietotyöläisen taloudellinen autonomia on luovuuden ja "innovoinnin" ehto. GI:n argumentti on siis taloustieteellinen, vaikka julkisuudessa teosta käsiteltiin lähinnä "rajat auki ja rahaa kaikille" -tyylisenä hippiläppänä.
Työn luonne on muuttunut, epätyypillisestä työstä on tullut tyypillistä, mutta suuret puolueet kieltävät todellisuuden yhä (vrt. nykyinen keskustelu "työurien pidentämisestä" - mikä ihmeen "työura"?). Samoin jatketaan sen tosiasian kieltämistä, että yhteiskunta ja talous perustuvat pitkälti ilmaiseksi tehdylle työllä ja harjoittelulle. Perustulo antaisi välineitä näiden ongelmien ratkaisemiseen.
Jos materiaalinen perustamme olisi turvattu perustulolla, minkälaisia solidaarisuusrakenteita voisi syntyä? Kuinka pelottomia meistä tulisi? Tai ajatellaan yliopistoa. Toimeentulo on keskeinen kontrollimekanismi sielläkin: opintotukea kontrolloidaan opintopisteillä ja tutkijoita kontrolloidaan apurahoja myöntämällä. Seurauksena tästä prekaareimmassa asemassa olevat tutkijat eivät uskalla toimia poliittisesti parantaakseen tilannettaan. Valtasuhteet yliopistolla menisivät aivan toisin jos meillä olisi perustulo!
Rahoitus
Aina kysytään: millä perustulo rahoitetaan? GI:n näkökulma tähän on, että jokainen rahoitusta todisteleva esitys torjutaan aina (ja poliittisista syistä), ja rahoitus on ensi sijassa poliittinen kysymys. Talouskriisiin kyllä löytyy elvytysrahaa satoja miljardeja euroja, miksei perustuloon löydy murto-osaa tästä? Ja eikö perustuloakin voi käsitellä eräänlaisena elvytyksen muotona? Esimerkiksi köyhille menevä perustulo palaisi käytännössä välittömästi kiertoon.
Toinen ongelma rahoitukseen jumittumisessa on käsitys rahan luonteesta. Ei ole niin, että meillä on jokin tietty ehdottomasti rajallinen määrä rahaa jota vain jaetaan ja siirrellään edes takaisin - pankit nimittäin luovat rahaa tyhjästä (ks. Money as Debt -animaatio youtubesta, löytyy myös torrenttina).
Syrjäytyminen
Joskus perustuloa arvostellaan esittämällä, että se syrjäyttäisi ihmisiä. Mutta millä tavalla syrjäytymistä oikeasti ehkäistään nyt kun meillä ei ole perustuloa? Entä mitä on tämä paljon puhuttu syrjäytyminen: onko kaikki palkkatyön ulkopuolinen tekeminen syrjäytymistä?
Perustulon vastustaja saattaa tarkentaa argumenttiaan sanomalla: "Jos olisi perustulo, niin jengi vaan jäis kotiin juomaan kaljaa." (Tällaisen väitteen esittejältä kannattaa aina kysyä: "Jäisitkö sinä sitten kotiin?" - "En, mutta ne muut...") Millainen ihmiskuva tällaisen väitteen takana on? Ja millainen käsitys työstä: ilmeisesti ihmiset suostuvat tekemään työtä vain, jos heidät pakotetaan siihen uhkailemalla ja kiristämällä toimeentulolla. Mutta jos näin todella on, eikö työelämälle pitäisi tehdä jotain?
Jos taas huolehditaan työttömyydestä, niin voidaan huomata ettei työttömyys nytkään johdu ihmisten "laiskuudesta", vaan siitä, että töitä ei ole. Samalla pitäisi kuitenkin huomata, ettei meidän prekaarien pääongelma ole työn puute, vaan toimeentulon puute.
Muuta keskustelua
Perustulo laajentaa sosiaaliturvaa, ei korvaa sitä (eikä sen tarkoitus ole edes ratkaista kaikkia sosiaaliturvan ongelmia). Tämä pointti täytyy pitää mukana kun argumentoidaan perustulon puolesta.
Sosiaaliturvan lisäksi perustuloa täytyy ajatella suhteessa työhön. Ensiksi, perustulon avulla silpputöiden ja pientöiden tekeminen tulisi helpommaksi. Toiseksi perustulo on väline, jonka avulla työtä voidaan jakaa uudelleen - koska työt vähenevät kuitenkin. Kolmanneksi perustuloa voidaan pitää uuden "tieto- ja innovaatiotalouden" edellytyksenä. (Työpuheessa täytyy aina muistaa että palkkatyö on vain yksi osa kaikesta työstä mitä tehdään. Miksi yhdestä työstä maksetaan ja toisesta ei?)
Perustulokeskustelussa on puhuttu paljon työmoraalisesta ja sen protestanttisuudesta. Ehkä protestanttisen työmoraalin (työ suorittamisena) voisi puhtaan tuhoamisen sijaan korvata toisenlaisella työmoraalilla, esimerkiksi käsityöläisen työmoraalilla (työ rauhassa ja hyvin tekemisenä).
Lopuksi puhuttiin ristiriitaisista tavoista suhteuttaa perustulo talouskasvuun: talouskasvun vai degrowthin puolesta, talouskasvun välttämättömyys kapitalistiselle yhteiskunnalle ja velan rooli tässä, missä määrin talouskasvu on tuotantoa ja missä määrin "haitantoa" jne.
Keskustelun lähtökohtana General Intellectin (GI) teos Vasemmisto etsii työtä. GI:n mukaan perustuloon siirtyminen on talouden kannalta välttämätöntä! Perustulo on edullista uudelle taloudelle ja talouskasvulle, koska tietotyöläisen taloudellinen autonomia on luovuuden ja "innovoinnin" ehto. GI:n argumentti on siis taloustieteellinen, vaikka julkisuudessa teosta käsiteltiin lähinnä "rajat auki ja rahaa kaikille" -tyylisenä hippiläppänä.
Työn luonne on muuttunut, epätyypillisestä työstä on tullut tyypillistä, mutta suuret puolueet kieltävät todellisuuden yhä (vrt. nykyinen keskustelu "työurien pidentämisestä" - mikä ihmeen "työura"?). Samoin jatketaan sen tosiasian kieltämistä, että yhteiskunta ja talous perustuvat pitkälti ilmaiseksi tehdylle työllä ja harjoittelulle. Perustulo antaisi välineitä näiden ongelmien ratkaisemiseen.
Jos materiaalinen perustamme olisi turvattu perustulolla, minkälaisia solidaarisuusrakenteita voisi syntyä? Kuinka pelottomia meistä tulisi? Tai ajatellaan yliopistoa. Toimeentulo on keskeinen kontrollimekanismi sielläkin: opintotukea kontrolloidaan opintopisteillä ja tutkijoita kontrolloidaan apurahoja myöntämällä. Seurauksena tästä prekaareimmassa asemassa olevat tutkijat eivät uskalla toimia poliittisesti parantaakseen tilannettaan. Valtasuhteet yliopistolla menisivät aivan toisin jos meillä olisi perustulo!
Rahoitus
Aina kysytään: millä perustulo rahoitetaan? GI:n näkökulma tähän on, että jokainen rahoitusta todisteleva esitys torjutaan aina (ja poliittisista syistä), ja rahoitus on ensi sijassa poliittinen kysymys. Talouskriisiin kyllä löytyy elvytysrahaa satoja miljardeja euroja, miksei perustuloon löydy murto-osaa tästä? Ja eikö perustuloakin voi käsitellä eräänlaisena elvytyksen muotona? Esimerkiksi köyhille menevä perustulo palaisi käytännössä välittömästi kiertoon.
Toinen ongelma rahoitukseen jumittumisessa on käsitys rahan luonteesta. Ei ole niin, että meillä on jokin tietty ehdottomasti rajallinen määrä rahaa jota vain jaetaan ja siirrellään edes takaisin - pankit nimittäin luovat rahaa tyhjästä (ks. Money as Debt -animaatio youtubesta, löytyy myös torrenttina).
Syrjäytyminen
Joskus perustuloa arvostellaan esittämällä, että se syrjäyttäisi ihmisiä. Mutta millä tavalla syrjäytymistä oikeasti ehkäistään nyt kun meillä ei ole perustuloa? Entä mitä on tämä paljon puhuttu syrjäytyminen: onko kaikki palkkatyön ulkopuolinen tekeminen syrjäytymistä?
Perustulon vastustaja saattaa tarkentaa argumenttiaan sanomalla: "Jos olisi perustulo, niin jengi vaan jäis kotiin juomaan kaljaa." (Tällaisen väitteen esittejältä kannattaa aina kysyä: "Jäisitkö sinä sitten kotiin?" - "En, mutta ne muut...") Millainen ihmiskuva tällaisen väitteen takana on? Ja millainen käsitys työstä: ilmeisesti ihmiset suostuvat tekemään työtä vain, jos heidät pakotetaan siihen uhkailemalla ja kiristämällä toimeentulolla. Mutta jos näin todella on, eikö työelämälle pitäisi tehdä jotain?
Jos taas huolehditaan työttömyydestä, niin voidaan huomata ettei työttömyys nytkään johdu ihmisten "laiskuudesta", vaan siitä, että töitä ei ole. Samalla pitäisi kuitenkin huomata, ettei meidän prekaarien pääongelma ole työn puute, vaan toimeentulon puute.
Muuta keskustelua
Perustulo laajentaa sosiaaliturvaa, ei korvaa sitä (eikä sen tarkoitus ole edes ratkaista kaikkia sosiaaliturvan ongelmia). Tämä pointti täytyy pitää mukana kun argumentoidaan perustulon puolesta.
Sosiaaliturvan lisäksi perustuloa täytyy ajatella suhteessa työhön. Ensiksi, perustulon avulla silpputöiden ja pientöiden tekeminen tulisi helpommaksi. Toiseksi perustulo on väline, jonka avulla työtä voidaan jakaa uudelleen - koska työt vähenevät kuitenkin. Kolmanneksi perustuloa voidaan pitää uuden "tieto- ja innovaatiotalouden" edellytyksenä. (Työpuheessa täytyy aina muistaa että palkkatyö on vain yksi osa kaikesta työstä mitä tehdään. Miksi yhdestä työstä maksetaan ja toisesta ei?)
Perustulokeskustelussa on puhuttu paljon työmoraalisesta ja sen protestanttisuudesta. Ehkä protestanttisen työmoraalin (työ suorittamisena) voisi puhtaan tuhoamisen sijaan korvata toisenlaisella työmoraalilla, esimerkiksi käsityöläisen työmoraalilla (työ rauhassa ja hyvin tekemisenä).
Lopuksi puhuttiin ristiriitaisista tavoista suhteuttaa perustulo talouskasvuun: talouskasvun vai degrowthin puolesta, talouskasvun välttämättömyys kapitalistiselle yhteiskunnalle ja velan rooli tässä, missä määrin talouskasvu on tuotantoa ja missä määrin "haitantoa" jne.
maanantai 15. helmikuuta 2010
Seitsemäs kerta to 18.2. klo 18 (huom. uusi paikka)
Lukupiirin seitsemäs kerta pidetään torstaina 18. päivä klo 18 Peducan kerhohuoneessa. Osoite Siltavuorenpenger 20 R, alin kerros.
Ei etukäteislukemista. Keskustelun pohjaksi katsotaan alussa Paul Grignonin animaatiodokkari "Money as Debt" (http://en.wikipedia.org/wiki/Money_as_Debt).
Ei etukäteislukemista. Keskustelun pohjaksi katsotaan alussa Paul Grignonin animaatiodokkari "Money as Debt" (http://en.wikipedia.org/wiki/Money_as_Debt).
lauantai 6. helmikuuta 2010
Kuudes kerta to 11.2.
Lukupiirin kuudes kokoontuminen on to 11.2. klo 18, Porthanian aulassa edelleen.
Keskustelun pohjaksi luetaan kirjasta "Vasemmisto etsii työtä" luku "Perustulo ja vasemmisto", s.247-283. Kirja löytyy netistä osoitteesta
http://www.vasemmistofoorumi.fi/images/stories/vasemmisto_etsii_tyt.pdf
Keskustelun pohjaksi luetaan kirjasta "Vasemmisto etsii työtä" luku "Perustulo ja vasemmisto", s.247-283. Kirja löytyy netistä osoitteesta
http://www.vasemmistofoorumi.fi/images/stories/vasemmisto_etsii_tyt.pdf
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)