Neljännen kerran 28.1. muistiinpanot

Muistiinpanoja perustulopiiristä 28.1.2010

Keskustelun pohjana Ville Kopra selvitys Perustulo - kova vai pehmeä paketti?
(http://www.sorsafoundation.fi/tpl_site_01.asp?lang=1&s=67&sua=1&q=y)

Käsite-erottelua:

- perustulolla tarkoitetaan vastikkeetonta kansalaistuloa
- kansalaispalkalla tarkoitetaan vastikkeellista tuloa
- kansalaisosingolla tarkoitetaan yhteiskunnan saamista tuloista jaettavaa kaikille samansuuruista osinkoa (esim. Alaskan osavaltio jakaa öljyistä saadut tulot kaikille osavaltion asukkaille)
- negatiivinen tulovero
- taustalla ajatus markkinatalouden itseohjautuvuudesta
- jakaa ihmiset kahteen luokkaan tulorajan mukaan: tulorajan alittavat saisivat rahaa (perustuloa), ja tulorajan ylittävät maksaisivat (positiivista tulo)veroa, jolla perustulo rahoitettaisiin
- Milton Friedman esitti negatiivisen tuloveromallin 1962

Kopra suomii perustuloa seuraavista seikoista:

- Kopran mukaan perustulon myötä työmarkkinat pitäisi vapauttaa kilpailulle poistamalla minimipalkkasäädökset. Mutta miksi Kopra ottaa tällaisen tilanteen kritiikkinsä lähtökohdaksi? Sitä Kopra ei perustele, viittaa vain Ilpo Lahtisen kirjaan Perustulo - Kansalaisen
palkka.

- Kopran mukaan perustulo laskisi palkkoja, koska työnantaja hinnoittelisi perustulon olemassaolon mukaan palkkaan ja tähän on painetta koska tuottavuutta voi nostaa laskemalla palkkoja. Jäisikö perustulomallissa kuitenkin prekaarille enemmän käteen, perustulo ja
palkka? (Lisäksi työpaikkoja luomaan tarkoitettu, työnantajille kohdennettu työllistämistuki alentaa myös palkkoja.) Mitä tulee perustulon hinnoitteluun palkkaan mukaan, eikö työnantajat nyt muutenkin hinnoittele palkkaan yhteiskunnan infrastruktuurin, elämän ylläpitoa, jne.?

- Kopran mukaan ansiosidonnainen turva auttaa eniten palkansaaja-perheitä työttömyysaikana. Tästä voimme päätellä myös, että ansiosidonnainen turva on etupäässä hyvä hyväosaisten turva...Perusturvan ja ansioturvan nähdään olevan vastakkain: jos perusturvan tasoa nostetaan, se rahoitetaan ansioturvaan käytettävistä rahoista. Kopran mielestä "jos enemmistöllä menee järjestelmässä hyvin, järjestelmää ei tarvitse muuttaa" - mutta ajatteleeko joku oikeasti
noin? Perusturvaa voisi myös rahoittaa ympäristöverojen nostamisella: mutta ympäristöveron logiikka olisi kai vähentää verotuksen kohteena oleva toimintaa toisin kuin ansioiden verotuksella on tarkoitus jakaa hyvinvointia.

- Kopra käsittelee Soininvaaran perustulomallia, joka Soininvaaran mukaan auttaisi erityisesti niitä ihmisiä, jotka eivät kykene vaativiin töihin, tekemällä matala-palkka-aloilla työskentelystä
yksilölle taloudellisesti kannattavaa. Kopran mukaan "Soininvaara on väärässä" ja perustulo syrjäyttäisi tämän ihmisryhmän, koska he olisivat tällöin sosiaalihuollon ulottumattomissa.

Keskustelussa esiinnousseita näkökulmia

1990-luvun lama ja sen seuraukset ovat monien elämässä läsnä - entä kuinka yleistä mahtaa olla asenne, että ”hyvinvointivaltion rapautumiselle tarttis tehdä jotain”? Lisäksi työttömyys on tällä
hetkellä melko suurta, noin tilastokeskuksen mukaan aktiivisia työnhakijoita on noin 270 000 työtöntä (työttömyysasteena 7,6 %), työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 12 %. Ihmisille on muodostunut käsitys, että kapitalismin kriisejä ja taantumia todellakin tulee ja ne tuntuvat omassa elämässä.

Vastikkeeton perustulo estäisi meitä palamasta loppuun työ- ja opintosuoritusten oravanpyörässä. Toisaalta esitettiin, että voisi huoletta polttaa kynttilää molemmista päistä ja heittäytyä hyvien ja innostavien projektien pariin koska voisi olla varma, että sen jälkeen voisi lepäillä perustulon varassa. Jos tuki on sellainen, että sillä voi elää, niin eivätkö ihmiset voisi myös kieltäytyä huonoimmin palkatuista töistä?

Kopra esittää, että opintotukea voi pitää perustulomaisena etuutena. Tämä herätti hämmennystä, koska opintotuki on varsin vastikkeellista, ja sen saamista kontrolloidaan yhä rankemmin sekä valtion että yliopiston suunnalta (vrt. Helsingin yliopiston Etappi-järjestelmä).
Sen sijaan opintotuen kehittäminen perustulomaisempaan suuntaan olisi mielestämme askel hyvään suuntaan. Yksi pieni ehdotus on opintopistevaatimusten poistaminen.

Kopran selvitys on tehty ennen taantumaa (julkaistu 2007 alkuvuodesta), ja siinä on vielä aika ruusuisia näkymiä teollisuuden kasvun ja työllisyyden suhteen. Lisäksi Kopra argumentoi, että
perustulo veisi pohjan tulopoliittisilta kokonaisratkaisuilta (joissa työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöt ja hallitus sopivat palkoista ja sosiaalietuuksista valtakunnallisesti), joka on ollut
tärkeä talouspolitiikan keino sopeutua kansainväliseen taloustilanteeseen. Tupo lopetettiin kuitenkin vuonna 2008 kun Elinkeinoelämän keskusliitto vetäytyi siitä.

Lisäksi huomautettiin, että Kopran käsittelee perustulomalleja olkinukkemaiseen tyyliin ja esimerkiksi unohtaa julkisten palveluiden liittymisen tiettyihin perustulomalleihin, eli hän kohtelee perustuloa lähtökohtaisesti ”oikeistolaisena” projektina.